KANNANOTTO
24.6.2009
JULKAISUVAPAA HETI
EUROOPPANUORET: ENEMMÄN EU-KESKUSTELUA VAALIEN VÄLILLÄ
Eurooppanuoret ry vaatii puolueilta äänekkäämpää EU-politiikkaa ja
panostuksia kansalaisten EU-tietämyksen parantamiseen. Eurovaalien
äänestysaktiivisuus laski edellisistä 40,3%:iin. Äänestysinnokkuuden lasku
on otettava vakavasti, koska se kertoo kansalaisten heikosta sitoutumisesta
EU-politiikkaan.
- Yli puolet eduskunnassa säädettävästä lainsäädännöstä saa alkunsa
Euroopan unionissa ja EU:n vaikutus kansalaisten arkeen on kasvanut
jatkuvasti. Mikäli Lissabonin sopimus astuu voimaan, erityisesti
europarlamentin vaikutusvalta kasvaa. Tässä suhteessa heikko kiinnostus
eurovaaleja on huolestuttava signaali kansalaisten sitoutumisesta EU:n
demokraattiseen kehitykseen, Eurooppanuorten puheenjohtaja Joonas Turunen
toteaa.
Eurooppanuoret on huolissaan myös suurista alueellisista eroista
äänestysaktiivisuudesta. Tilastokeskuksen mukaan ruotsinkielisellä
rannikkoseudulla, Ahvenanmaan saaristossa ja osin pääkaupunkiseudulla
äänestysprosentti nousi yli 50 prosenttiin. Aktiivisimmat äänestävät
löytyvät Kauniaisista (68.4 %), kun taas useissa Kainuun, Pohjois-Savon ja
Pohjois-Karjalan kunnissa jäätiin 25-30 prosenttiin. Pohjat nähtiin Kainuun
Hyrynsalmella (25,5. %).
Aamulehden tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista kokee, että
eurovaalien tulos ei kuvasta riittävän hyvin kansan tahtoa.
Eurooppanuoret katsoo, että median, koululaitoksen ja kansalaisjärjestöjen
on kannettava nykyistä suurempi vastuu Eurooppa-poliittisessa keskustelussa.
Euroopan unioni on huomioitava nykyistä paremmin niin opetussuunnitelmissa,
uutisoinnissa kuin kansalaisjärjestöjen rahoituksessakin. Kansalaisten
EU-tietojen on oltava riittävällä tasolla, jotta sisältökeskusteluun on
ylipäätään mahdollista päästä. Puolueiden taas on puhuttava rehellisesti
eurooppalaisista teemoista ja esitettävä omat visionsa EU:n kehittämiseksi.
- EU:ssa edelleen suurinta päätösvaltaa käyttää Euroopan unionin neuvosto,
jossa Suomea edustaa eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus.
EU-politiikassa puolueiden seuraava näytön paikka ovat eduskuntavaalit,
jolloin kansalaisilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa osaltaan myös Suomen
ajamaan EU-politiikkaan. Jotta tämä olisi mahdollista, on puolueiden käytävä
reipasta sisältökeskustelua myös EU-politiikasta, Turunen painottaa.
Eurooppanuoret ry toteutti tänä keväänä suuren nuorten äänestysaktiivisuuskampanjan koko Suomessa. Tulosten arvioiminen on vaikeaa, sillä nuorten (alle 29-v) äänestyskäyttäytymistä ei tilastoida.
Eurooppanuoret iloitsevat kuitenkin, että parlamenttiin valittiin tällä
kertaa kaksi alle 35-vuotiasta, Riikka Manner (ALDE) sekä Calle Haglund
(ALDE).
Eurooppanuoret ry. on poliittisesti sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisen keskustelun, tiedotuksen ja poliittisen vaikuttamisen kautta mukana muokkaamassa Euroopan tulevaisuutta.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Joonas Turunen, joonas.turunen(at)eurooppanuoret.fi, 0405425935
